Huh huh. Eilen oli kansainvälisessä talossa tervetuliaisbileet vaihtareille. Tuhannen jenin sisäänpääsymaksulla sai juoda ja syödä niin paljon kuin huvittaa. Tein uusia tuttavuuksia ja koko ilta sujui parista kommelluksesta huolimatta ihan hyvin. Loppuvaiheessa tarvitsin kuitenkin muiden Sakigakessa asuvien auttavia käsiä etten telonut itseäni enempää takaisin kämpille mentäessä. Aamulla lähdin yhden korealaisen vaihtarin kanssa supermarkettiin, jonne oli nyt tullut lisää töpseliadaptereita. Nappasin niitä pari mukaan ja palautin lainaamani adapterin naapuriin. Loppupäivä onkin sitten mennyt lepäillessä, sillä olo ei ole ihan paras mahdollinen. Tätä kirjoittaessani tunnen itseni kuitenkin melko kunnossa olevaksi.